Perinteistä kirjanpitoalaa on koeteltu viime vuosina, kun digitalisaatio, automaatio, robotit ja tee-se-itse-ohjelmat ovat vallanneet sinnikkäästi alaa. Muutama vuosi sitten kirjanpitäjä ammattina piti sijaa katoavien alojen kärjessä, sillä automaation uumoiltiin korvaavan pian täysin ihmisten tekemä työ. Onneksi taitavaa ja palveluhenkistä kirjanpitäjää ei kuitenkaan voi mikään kone korvata!
Kirjanpidon rutiinitoimia voidaan tehostaa automaation avulla, mikä tuokin monia etuja kirjanpitäjien arkeen. Kun rutiinitoimet hoituvat aiempaa tehokkaammin, voidaan resurssit keskittää asiakasyritysten talouden kehittämiseen. Kirjanpitäjän rooli asiantuntijana ja neuvonantajana on noussut keskiöön aivan uudella tavalla viime vuosina. Nykypäivän kirjanpitomaailmassa korostuu asiantuntijuus, kokonaiskuvan hahmottaminen ja riittävä ymmärrys taloudesta, jotta voidaan tehdä vaativia päätöksiä asiakasyrityksen edun mukaisesti.
Kuinka kirjanpitäjän täytyy mukautua muutokseen?
Aivan ilman muutoksia ei kirjanpitoala kuitenkaan digitalisaatiosta selviä: kun maailma muuttuu, on muututtava itsekin. Vanhaan kaavaan jämähtäneet kirjanpitäjät jäävät helposti uudistukseen panostaneiden taloushallinnon ammattilaisten jalkoihin, sillä nykyään kirjanpitäjältä vaaditaan matemaattisen osaamisen lisäksi vahvaa toimialatuntemusta, monipuolista osaamista liiketoiminnan perusteista sekä erilaisten sähköisten alustojen käytön hallintaa. Kirjanpitäjän on myös osattava opastaa ja neuvoa asiakastaan muuttuvan kirjanpidon maailmassa.
Kirjanpitäjällä on useita lakisääteisiä velvollisuuksia. Lain mukaan kirjanpitäjän on tunnettava ja ymmärrettävä perusteet ainakin kirjanpito-, yhdistys-, osuuskunta- ja osakeyhtiölaista. Viranomaiset edellyttävät kirjanpitäjien valvovan asiakkaiden toimia vedoten lakiin rahanpesusta ja terrorismin rahoittamisen estämisestä. Kuulostaa suhteellisen yksinkertaiselta, eikö? Lue eteenpäin, sillä kirjanpitäjän osaamisvaatimuksiin kuuluu muutakin.
Kirjanpitäjän on edellä mainittujen asioiden lisäksi oltava perillä mm. tietosuojalain vaatimuksista, liikesalaisuuslaista sekä velkaneuvontalaista ja yrityssaneeraus- ja konkurssilaista. Perintä- ja ulosottolaki sekä työlainsäädäntö tulevat myös tutuksi käytännön työssä – unohtamatta tietenkään lakia yksityisyyden suojasta työelämässä, työehtosopimuslakia, vuorotteluvapaalakia, opintovapaalakia, palkkaturvalakia sekä henkilöstön osallistumisjärjestelmiä koskevaa lainsäädäntöä. Kirjanpitäjältä voidaan kysyä myös vahingonkorvauslakiin sisältyviä asioita. Kirjanpitäjän on siis oltava nykypäivänä varsinainen lakiasiantuntija.
Kirjanpitäjä on kaikkien alojen asiantuntija ja huolien kaatopaikka
Kirjanpitäjän rooliin talouden ja lakipykälien asiantuntijana ei kannata tuudittautua, sillä tähän työhön sisältyy paljon muutakin. Leikkimielinen kysely Tasekirjailijat ry:n Facebook-ryhmässä antoi vastausten perusteella kirjanpitäjän työnkuvasta varsin monipuolisen kuvan:
- Koodari, tietotekniikan asentaja ja ATK-avustaja
- Terapeutti, lapsenvahti, avioliitto- ja perheneuvoja
- Personal trainer, ergonomian asiantuntija ja henkilökohtainen avustaja
- Hyvinvoinnin valmentaja aina toimistoruokailun alkeista lähtien
- Kaiken osaava asioiden korjaaja
- Rekrytoinnin avustaja, HR-guru ja työehtosopimusten tulkki
Kyselyssä korostui selkeästi myös kirjanpitäjän rooli monen alan neuvonantajana:
- Johdon konsultti ja sihteeri
- Suomen kielen opettaja
- Sanakirja (verottaja-Suomi-verottaja)
- Sihteeri ja kävelevä Wikipedia
- Vakuutusehtojen tulkki ja sotkujen selvittäjä
- Ennustaja, selvännäkijä ja salapoliisi
- GDPR-ammattilainen ja tietosuojatalentti
- Kaikkien EU-maiden lainsäädännön tietopankki
- Myynnin ja markkinoinnin erikoisosaaja
Kirjanpitäjä on usein se henkilö, johon otetaan yhteyttä myös silloin, kun jokin viranomaisasia kaipaa hoitamista. Apua tarvitaan asioidessa esimerkiksi Kelan, Aluehallintoviraston tai Traficomin kanssa. Eri viranomaisten ohjelmat toimivat usein epäloogisesti ja luvattoman huonosti, mutta kirjanpitäjät käyttävät niitä silti kiltisti päivittäin: hakemuksia, kanteluita, valituksia ja vaatimuksia sekä oikaisupyyntöjä. Määräajat ja hakemusten sisällöt liitteineen on hyvä tietää, kuten myös eri viranomaisten vaatimat lausunnot ja laskemat. Joskus asiakas voi tarvita välikättä maahanmuuttoviraston suuntaan sekä apua kansalaisuuden hakemisessa.
Voiko robotti korvata kirjanpitäjäsi?
Tässäkin kirjoituksessa on tullut esiin kirjanpitäjien valtavan laaja tehtävänkuva. Palveleva, helposti lähestyttävä kirjanpitäjä kuuntelee asiakasyrityksen iloja ja huolia. Henkilökohtainen perhetilanne on isossa roolissa yrittäjän arjessa. Jaksamiseen vaikuttavat myös elintavat ja työn ergonomia. Numeroiden pyörittäminen onnistuu tietokoneelta, mutta miten kaikki tämä muu sujuu robotilta? Todennäköisesti ei mitenkään, ainakaan vielä pitkään aikaan.
Taloushallintoalan toimialaraportin 2019 mukaan ala polarisoituu vahvasti. Isot ketjut ja toimijat ostavat pieniä ja keskisuuria tilitoimistoja sekä taloushallintoalaa tukevia asiantuntijayrityksiä. Toisena ääripäänä raportissa mainitaan voimakkaasti henkilökohtaiseen palveluun panostavat, usein hyvin pienet tilitoimistot. Pienet, paikalliset toimistot erottuvat sillä, että ne antavat mahdollisimman kokonaisvaltaisen palvelun yhdestä paikasta eikä kaikesta välittämättä edes veloiteta.
Vaikka moni yrittäjä näkee kirjanpitäjän vain pakollisena pahana ja kulueränä, on taitava kirjanpitäjä kultaakin kalliimpi investointi mille tahansa yritykselle!
