On mahdotonta elää täysin virheetöntä elämää – eikä se edes kannata. Ihminen, myös yrittäjä, oppii tyriessään ja epäonnistuessaan. Kantapään korkeakoulu on raskas, mutta tehokas tie, jonka varrella asiat jäävät pysyvästi mieleen. Virheistä kannattaa ottaa oppia.
Tehdäänpä pieni testi: Katso tätä laskutoimitusta. Mitä näet?
7 + 5 = 12
8 + 3 = 10
9 + 4 = 13
yhteensä = 36
Useimmat huomauttavat keskimmäisen rivin laskuvirheestä. Nokkela havaitsee vielä pystyrivinkin virheen. Havaitsemme herkästi pieniäkin virheitä sen sijaan, että kiinnittäisimme huomioimme lopputuloksiin. Laskun lopputuloshan on oikein!
Töppääminen on tärkeää
Virheitä ei kannata hävetä eikä pelätä. Niistä kannattaisi jopa iloita! Virheen tunnistamisen ansiosta saamme tietoa siitä, miten voimme parantaa ja hienosäätää toimintaamme. Kyky oppia erehdyksistä on auttanut ihmislajia selviämään hengissä ja täyttämään maan. Virheistä piittaamaton eliö ei pitkälle pötki, joten on luonnollista, että töppäilyyn kytkeytyy ainutlaatuinen psyykkisfyysinen tapahtumaketju.
Tutkijat ovat paikantaneet aivokuoresta alueen, jonka hermosolut vilkastuvat aina, kun ihminen huomaa mokansa. Aivojen virheentunnistus onkin salamannopeaa: ”Error, error” -hälytys alkaa jo 40 millisekuntia (eli sekunnin tuhannesosaa) virhesuorituksen jälkeen. Mokaaminen muuttaa myös ihon sähkönjohtavuutta ja sydämen lyöntitiheyttä. Hieman myöhemmin seuraa tunnereaktio, joka kohdistuu virheen ikäviin seuraamuksiin: ärtymystä, turhautumista, kiroilua ja kulmien kurtistelua.
Mokan jälkeisellä turhautumisreaktiolla on tärkeä tehtävä. Sen ansiosta virhettä ei huvita toistaa, minkä vuoksi ihminen valpastuu ja suoriutuu paremmin seuraavalla kerralla. Joskus asiat eivät suju niin kuin Strömsössä, vaan maali valuu ja pikkuleivät palavat. Voimme kohauttaa olkapäitä ja jatkaa totuttuun tapaan, toivoen seuraavalla kerralla parempaa tuuria ja lopputulosta. Tai voimme pysähtyä ajattelemaan ja arvioimaan, miksi näin kävi ja miten voisimme tulevaisuudessa onnistua paremmin.
Yrittäjän paras tuki on kokenut yrittäjä
Omien kokemustemme lisäksi tarvitsemme myös muita ihmisiä oppiaksemme. Voimme ottaa oppia yhtä lailla sekä kokeneilta ketuilta että innokkailta keltanokilta. Vanhemmilla henkilöillä on enemmän kokemusta ja tämän myötä usein myös varovaisuutta. Nuorilla sen sijaan korostuvat vielä ihanteet, avoin mieli ja seikkailunhalu. Voisi sanoa, että meitä eivät vanhenna vuodet, vaan ennemminkin tapamme ajatella.
Täydellisyyden tavoittelu voi osoittautua karhunpalvelukseksi
Kotkan hyökkäyksistä 70% epäonnistuu. Miksi olettaisin onnistuvani sitä paremmin?
Sophy Burnham
Epäonnistumiset lisäävät suhteellisuudentajua. Vaikka hetken saattaa tuntua kurjalta, on mokalla elämän kannalta tuskin suurta merkitystä.
On mahdotonta olla kaikessa paras. Ainainen täydellisyyden tavoittelu vie tekemisen ilon. Maanantaipalaveria ei kannata aloittaa etsimällä syyllisiä edellisen viikon epäonnistumisiin. Epäonnistumiset muistuttavat inhimillisyydestä, kaikilla on omat heikkoutensa.
Onnistumisten kirjaaminen aloittaa uuden viikon huomattavasti tehokkaammin.
Epäonnistumisen puute voikin olla puutteista pahin.
Me kaikki mokaamme myös vapaa-aikana. Ylioptimisten asenne ja perusteeton luottamus omiin kykyihin voi olla kohtalokasta. Kun innostus ylittää ymmärryksen, kantapään korkeakoulu tenttaa tosissaan. Taito ja osaaminen tulevat opiskelun, yrittämisen, erehdysten ja kokemusten kautta. Harjoitus voi tehdä mestarin, vaikka alkuasetelma ei olisikaan erityisen suosiollinen. Esimerkiksi voidaan ottaa vaikkapa Muhammad Ali, joka oli asiantuntijoiden mielestä ruumiinrakenteeltaan sopimaton nyrkkeilijäksi ja kaiken kukkuraksi nyrkkeili ”väärin”. Hyvä epäonnistumisen tärkeydestä kertova esimerkki voisi puolestaan olla se, että Nasa ei hyväksy astronauteiksi ihmisiä, joilla ei ole takanaan epäonnistumisia. Epäonnistumisten puute voikin olla puutteista pahin.
Epäonnistuminen on vain mahdollisuus aloittaa alusta, tällä kertaa fiksummin.
Henry Ford
Täydellisyyden tavoittelu saattaa olla este menestykselle erityisesti silloin, jos virheitä pelkää niin, että pelko lannistaa sinnikkään uudelleen yrittämisen. Henry Ford ajautui viisi kertaa konkurssiin, ennen kuin bisnekset alkoivat sujua. Klassisen esimerkki mokailusta kertoo, kuinka Thomas Edison tarvitsi sähkölampun keksimiseen saman verran epäonnistumisia. Einstein taas erotettiin koulusta, sillä hän eli ”typerien haaveiden vallassa”. Virheistä lannistuminen olisi vesittänyt nämäkin menestystarinat.
Taas tuli mokattua – Miten siitä pääsee yli?
Omista virheistä pääsee yli kivuttomimmin, kun muistaa muutaman perusohjeen. Kun on tullut mokattua:
- Korjaa virhe jos voit.
- Suhteuta virhe käytettävissä olleeseen tietoon ja vielä pahempiin virheisiin.
- Mieti, kauanko virheesi muistetaan.
- Mieti, moniko ihminen maailmassa tietää asiasta.
- Mieti, oliko onnistuminen sittenkään ehdottoman välttämätöntä.
- Tarkista, ja tarvittaessa korjaa, sisäistä vaatimustasoasi.
- Pidä virhettä yrittämisen merkkinä.Kerro virheestäsi toisille kuin seikkailusta.
Yksi elämän korkeakoulun suurista opetuksista on se, että ymmärtää vajaavaisuutensa vasta, kun on tarpeeksi usein ja kauan kuvitellut itsensä liian ylivertaiseksi – kun olet mokaillut tarpeeksi usein. Virheet opettavat, että asioilla on tapana järjestyä, ja ne ovat osa kaikkien elämää.
Virheisiin uskaltautuminen ja lopulta niiden korjaaminen vaatii rohkeutta ja sinnikkyyttä. Vanhan sanonnan mukaan viisas oppii virheistään, tosi viisas toisten virheistä – ylimielinen ei opi mistään eikä millään.
