Yksityisen osakeyhtiön voi nyt perustaa ilman 2500 euron minimiosakepääomaa, kun vaatimus osakepääomasta poistui 1.7.2019. Muutoksen tarkoituksena on helpottaa ammatinharjoittamista ja muuta mikro- ja pienyritystoimintaa ilman henkilökohtaista vastuuta. Moni yrittäjä ja yrittäjyydestä haaveileva innostui tästä muutoksesta: Patentti- ja rekisterihallituksessa perustettiin heinäkuun alussa 11 päivän aikana yli tuhat uutta osakeyhtiötä, 90 yhtiötä päivässä! Yleensä yhtä suurta määrää ei kerry kuukaudessakaan. Osalla toiminimi muuttui osakeyhtiöksi.
Toiminimi osakeyhtiöksi?
Pienyrittäjän näkökulmasta osakeyhtiö voi olla houkutteleva vaihtoehto riskienhallinnan sekä verosuunnittelumahdollisuuksien takia.
Osakeyhtiön suosio liiketoiminnan harjoittamisessa perustuu suurelta osin siihen, että osakeyhtiön osakkaat eivät ole vastuussa yhtiön veloista. ”Osakeyhtiö on osakkeenomistajistaan erillinen oikeushenkilö” ja ”Osakkeenomistajat eivät vastaa henkilökohtaisesti yhtiön velvoitteista” (OYL 2§). Osakkeenomistaja saattaa kuitenkin joissakin tilanteissa joutua vastuuseen yhtiön veloista. Lisäksi yhtiön velkojen vakuudeksi annetut henkilötakaukset voivat muuttaa tilannetta.
Elinkeinotoimintaa harjoittavia kutsutaan elinkeinonharjoittajiksi, jotka perinteisesti on jaettu ammatin ja liiketoiminnan harjoittajiin. Yleisin elinkeinon harjoittamisen muoto on toiminimi, jonka kautta yksittäinen henkilö voi harjoittaa elinkeinotoimintaa. Toiminimiyrittäjä on vastuussa kaikista velvoitteistaan ja vastuistaan koko henkilökohtaisella omaisuudellaan, myös työnantajavelvoitteistaan.
Erot yrittäjän verotuksessa
Osakeyhtiö on voitonjaon ja verotuksen suunnittelun kannalta joustavin yhtiömuoto. Toiminimen tilikauden tulos verotetaan suoraan yrittäjältä lähtökohtaisesti ansiotulona. Jos yrityksestä syntyvä tulo tarvitaan kokonaan omaan käyttöön, ei osakeyhtiö verotuksellisesti auta yhtään. Osakeyhtiö voi olla houkutteleva vaihtoehto sellaiselle sivutoimiselle yrittäjälle, jolla on hyvät ansiotulot päätoimen palkkatyöstään. Progressiivista ansiotuloverotusta voidaan vähentää nostamalla palkkaa vain maltillisesti ja jättämällä tulos, 20 % tuloveron jälkeen, kasvattamaan nettovarallisuutta.
Osinko on yrityksen omistajilleen jakama voitto-osuus. Ennen osingonjakoa laaditaan tilinpäätös, jolloin selviää jakokelpoisten varojen määrä. Jos ns. vapaata omaa pääomaa ei ole, osinkoa ei voida jakaa. Esimerkkitapauksessa halutaan jakaa osinkoa 20.000 euroa, jolloin jakokelpoisia varoja pitää olla 250.000 euroa, josta matalammin verotettavan 8 % osuus on siis 20.000.
Täysin verottomia osinkoja ei vuoden 2014 jälkeen ole ollut olemassakaan. Osingosta toimitetaan nostettaessa 7,5 % ennakonpidätys ja osingon saaja maksaa osingosta vielä pääomatuloveroa. Tässä tapauksessa 20.000 eurosta 25 % on pääomatuloa (veroprosentti 30) ja loput 75 % verovapaata.
Osinkojen verotus listaamattomissa yrityksissä on kireämpää kuin julkisuudessa annetaan ymmärtää. Kokonaisverorasituksessa on laskettava mukaan 20 % yhteisövero. Verotusta miettiessä pitää huomioida osakkeenomistajan kaikki tulot ja niistä tehtävät vähennykset.
Palkan nostaminen voi olla usein edullisin ja ainoa vaihtoehto. Palkka kuluineen vähentää yrityksen tulosta, jolloin yhteisövero jää pienemmäksi. Toiminimen tilikauden tulos verotetaan suoraan yrittäjältä lähtökohtaisesti ansiotulona, vaikka ei nostaisi kaikkia yrityksen varoja itselleen. Nettotuloksesta tehtävä 5 % yrittäjävähennys koskee liikkeen- ja ammatinharjoittajia, ei osakeyhtiötä.
Muita eroja: edut ja vähennykset
Osakeyhtiössä omistaja voi maksaa itselleen palkkaa ja hyödyntää luontoisetuja, joita ovat mm. auto- ja puhelinetu. Yhtiössä työskentelevä osakas voi saada verovapaita henkilökuntaetuja samoin edellytyksin kuin työntekijät, vaikka yhtiössä ei hänen lisäkseen työskentelisi muita. Toiminimimuotoinen yritys ei voi maksaa rahapalkkaa tai antaa luontoisetuja itselleen, puolisolle tai alle 14-vuotiaalle lapselle.
Koulutusmenot matkakuluineen ovat vähennyskelpoisia osakeyhtiössä, mutta eivät liikkeen-, ammatinharjoittajan tai maataloudenharjoittajan verotuksessa, koske he eivät voi olla työsuhteessa itseensä. Toiminimiyrittäjä voi vähentää työtehtävissä tarvittavan ammattitaidon ylläpitämiseen tai täydentämiseen liittyvät menot henkilökohtaisella veroilmoituksella tulonhankkimismenona. Peruskoulutuksesta ja ammattiin tähtäävästä koulutuksesta aiheutuneet menot eivät ole vähennyskelpoisia. Yhtiömuodosta riippumatta kulut lyhyistä, ammattitaitoa ylläpitävistä ja kehittävistä kursseista, jotka eivät johda tutkintoon, ovat vähennyskelpoisia.
Osakas voi vuokrata yhtiölle toimitilan ja saada siitä vuokratuloa, josta toki maksaa pääomatuloveroa.
Toiminimellä yrityksen ja yrittäjän rahat ovat sama asia. Yksityisotot eivät ole mahdollisia osakeyhtiössä, vaan yrittäjälle maksetaan palkkaa ja osinkoja. Jos tämä tuntuu vaikealta hallita käytännössä, osakeyhtiö ei ole oikea vaihtoehto.
Toiminimiyrittäjä voi vähentää vain YEL-maksun ja tapaturmavakuutuksen, muut yhtiömuodot voivat vähentää kohtuulliset henkilövakuutusmaksut yrityksen verotuksessa.
Muutostilanteet ja mielikuvat
Liiketoiminnan laajentaminen on helpompaa osakeyhtiömuodossa, kun mukaan voidaan tarvittaessa ottaa uusia osakkaita tai sijoittajia. Toisaalta osakeyhtiön lopettaminen on monimutkaisempaa kuin toiminimiyrittäjällä.
Toiminimi ei voi käyttää sukupolvenvaihdoksen verohuojennusta liiketoimintaa luovutettaessa, vaan yritysmuoto on muutettava henkilöyhtiöksi (ay, ky) tai osakeyhtiöksi. Muutoksen jälkeen on odotettava 10 vuotta, jotta sukupolvenvaihdoksen veroedut voidaan saada.
Osakeyhtiöiltä vaaditaan aina kahdenkertainen kirjanpito sekä tilinpäätös hallinnon pöytäkirjoineen.
Toiminimiyrittäjä mielletään usein pieneksi toimijaksi. Osakeyhtiö, jolla on osakepääomaa ja mahdollisesti useita osakkaita, voi esimerkiksi yritysten välisessä kaupankäynnissä olla vakuuttavampi. Jää nähtäväksi, miten uudet osakeyhtiöt ilman osakepääomaa vaikuttavat tähän mielikuvaan.
Erot yrityksen hallinnossa
Osakeyhtiön voi perustaa yksin, mutta hallitukseen tarvitaan vähintään yksi varajäsen. Pienissä yhtiöissä hallituksen varajäsenenä toimii usein puoliso tai muu perheenjäsen.
Osakeyhtiön ylin päättävä elin on yhtiökokous, jossa osakkeenomistajat käyttävät päätösvaltaansa. Varsinainen yhtiökokous on osakeyhtiöille aina pakollinen. Osakeyhtiötä edustaa hallitus, jota ilman yhtiö ei lain mukaan voi hetkeäkään olla.
Oman pääoman menettämisestä on edelleen tehtävä ilmoitus kaupparekisteriin viipymättä. Oma pääoma menetetään jo rekisteröintimaksun kirjauksella, jos yhtiöön ei ole perustettaessa sijoitettu tai lainattu lainkaan varoja. Rekisterimerkintä voidaan poistaa, kun oma pääoma on korjaantunut.
Miten toiminimen muutos osakeyhtiöksi tapahtuu käytännössä?
Henkilöä ei voida muuttaa osakeyhtiöksi, mutta hänen yritystoimintansa voidaan siirtää uudelle perustettavalle osakeyhtiölle. Yksityisen elinkeinonharjoittajan (toiminimi) y-tunnus ei siirry osakeyhtiölle, vaan osakeyhtiölle annetaan perustamisessa uusi y-tunnus.
Toimintamuodon muutos osakeyhtiöksi ohje
Yrityksen nimeen tulee lisättynä oy tai osakeyhtiö. Mikäli haluaa uudelle yritykselle saman nimen, vanhasta täytyy ensin tehdä lopettamisilmoitus.
Toiminnan muuttaminen osakeyhtiöksi katkaisee aina verovuoden. Jos toiminta siirtyy perustettavalle osakeyhtiölle, toiminimen verovuosi päättyy siihen, kun osakeyhtiö merkitään kaupparekisteriin. Toiminimen on tehtävä tilinpäätös päättyneeltä verovuodelta.
Toimintamuodon muutos ei aiheuta välittömiä tuloveroseuraamuksia, jos noudatetaan jatkuvuuteen periaatetta sekä verotuksessa että kirjanpidossa. Osakeyhtiöksi muutettavan yrityksen varat ja velat siirtyvät perustettavan osakeyhtiön saman tulolähteen varoiksi ja veloiksi saman määräisinä.
Luonnollisen henkilön liike- ja ammattitoiminnan sekä maa- ja metsätalouden verot määrätään toimintaa harjoittavalle luonnolliselle henkilölle. Tämä koskee niin tuloveroa kuin muitakin mainittuun toimintaan liittyviä veroja, esimerkiksi arvonlisäveroa ja kiinteistöveroa. Toimintaa harjoittava henkilö on siten henkilökohtaisesti vastuussa toimintaan liittyvistä veroista eikä niitä voida maksaa osakeyhtiön varoista ilman osakkeenomistajalle tulevia veroseuraamuksia.
Osakeyhtiön perustaminen
Osakeyhtiön perustaminen onnistuu sähköisesti YTJ-palvelussa / (Yritys- ja yhteisötietojärjestelmä). Kaikki tarvittavat dokumentit, kuten yhtiöjärjestys ja perustamissopimus, muodostuvat automaattisesti palvelussa täytettyjen tietojen pohjalta.
Osakeyhtiön perustamisilmoitus on kuitenkin mahdollista tehdä sähköisesti vain, kun osakepääoma on 0 € ja omistajina on luonnollisia henkilöitä. Perustamisilmoitus täytyy tehdä paperilla, jos olet perustamassa osakeyhtiötä, jonka omistajana on toinen yritys tai yritykselle merkitään osakepääomaa. Lisätietoa perustamisesta löytyy täältä.
Yhtiömuodon muutosta kannattaa aina pohtia yhdessä kirjanpitäjän kanssa ja tehdä laskelmia aiheeseen liittyen. Oletko sinä miettinyt siirtymistä toiminimestä osakeyhtiöön uuden lain myötä? Entä kuinka muutos olisi viisainta toteuttaa?
Ota yhteyttä kaikissa yhtiömuotoihin liittyvässä pianyman@tili-pia.fi
Toiminimi osakeyhtiöksi- paketti
Peruspaketti sisältää tilanne-kartoituksen sekä laskelmat muutoksen vaikutuksesta yrittäjän verotukseen. Muutoksen huolelliseen suunnitteluun on varattu aikaa varattu muutoksen 90 minuuttia. Lisätöistä sovitaan tapauskohtaisesti erikseen.
Hinta alkaen 130 € + alv
