Pohditko usein, mitä jäi tekemättä, mikä kaikki jää tekemättä tai mitä pitää vielä tehdä? Ajatteletko liikaa tulevaa? Jatkuva odotusten, haasteiden ja ongelmien pyörittely sekä kuormittaa mieltä että nakertaa hyvinvointia ja henkistä tasapainoa.
Meitä on lapsesta asti kasvatettu ja opetettu jatkuvasti ajattelemaan: ideoimaan, analysoimaan, kritisoimaan, sisäistämään, asettamaan tavoitteita ja niin edelleen. Tästä näkökulmasta onkin paradoksaalista, että liika ajattelu, taukoamattoman ”sisäisen höpöttäjän” kuuntelu, on yksi hyvinvointimme suurimmista esteistä. Ajattelun vähentäminen paitsi kasvattaa hyvinvointia ja onnellisuutta myös lisää tietoista tekemistä ja parantaa tuloksia.
Pohtiessamme liikaa menneitä ja tulevia, keskitymme ”sitten kun” ja ”entä jos” -aikajanalla pysymiseen. Arvioiden mukaan keskimäärin vain 5 % ajatuksistamme on nykyhetkessä! Ajatuksistamme jopa 90 % on toistoa. Valitettavasti tämä koskee myös puhettamme ja tekojamme. Väsyneinä ja stressaantuneina ajatuksemme karkaavat helposti kielteiselle osastolle. Manaamme itseämme ja muita, valittelemme olosuhteita ja tapahtumia.
Ratkaisu aikaharhailun vähentämiseen ja ajatusten nykyhetkeen keskittämiseen on ennen kaikkea läsnäolo.
Läsnäolon opettelussa on tärkeää muistaa kolme kulmakiveä:
Läsnäolon ensimmäinen kulmakivi on nykytilanteen, olosuhteiden ja tapahtuneen hyväksyminen. Hyväksyminen ei tarkoita uhriksi tai marttyyriksi ryhtymistä tai luovuttamista. Kyse on siitä, että tapahtunut hyväksytään sellaisenaan ja mietitään, mitä asialle on tehtävissä.
Toinen kulmakivi on keskittyminen tekemiseen ja olemiseen.
Keskity tekemään ainutlaatuisen hyvin kaikki mitä teet. Tällöin tekemisestä tulee huomiosi keskipiste. Laadukas lopputulos vaatii aina huolenpitoa ja huomiota, ja näihin tarvitaan puolestaan keskittymistä ja läsnäoloa.
Kolmas kulmakivi on myönteisen sisäisen puheen painottaminen.
Suuri osa päässäsi pyörivistä ajatuksista on kielteisiä tai neutraaleja. Myönteinen sisäinen puhe tuo läsnäoloa, kielteinen vastaavasti hajottaa sitä. Pyri katkaisemaan alakierteinen kielteinen ”höpötys” ja painota myönteistä ja kannustavaa ”juttelua”.
Ajattelun tietoinen keskittäminen nykyisyyteen sekä läsnäolon opettelu ovat siitä kiitollisia harjoituksia, että ne parantavat omaa hyvinvointia ja tekemisen tuloksia paitsi pidemmällä tähtäimellä myös saman tien, nykyhetkessä.
